Syysrapsin kylvömäärä on 40–50 kpl/m2. Hybridisyysrapsien siemenet myydään kylvöyksikköinä esim. 1,5 miljoonaa peitattua siementä pakkauksessa (siemensäkissä). Jos kylvetään 50 kpl/m2 niin yksi yksikkö riittää noin 2,5 hehtaarille. Kylvömäärä on vain noin 3 kg/ha.
Syysrypsin kylvösiemenmäärä on suurempi kuin syysrapsilla ja tavoite kasvutiheys on noin 100 kpl/m2. Kylvösiemenmäärä on silti vain noin 3 kg/ha, koska siemenen koko on huomattavasti pienempi kuin syysrapsilla.
Populaatiosyysrapsilajikkeita suositellaan kylvettäväksi vähän enemmän kuin hybridilajikkeita. Hybridilajikkeilla on nopeampi kasvuun lähtö syksyllä kuin populaatiolajikkeilla, joten ne täyttävät pinta-alan paremmin kuin populaatiolajikkeet.
Sekä syysrypsi että syysrapsi tulisi kylvää heinä-elokuun vaihteessa - mieluiten ennen elokuun puoliväliä. Kylvössä haasteena voi olla riittävä kosteus siementen itämiseen. Paras kylvöaika syysrapsille on heinäkuun 25 – elokuun 10 päivän välinen aika. Ehdoton takaraja nykylajikkeilla on elokuun 20 päivä. Syysrapsi talvehtii parhaiten, kun se on ehtinyt muodostamaan syksyllä 8 kasvulehteä, juurenniskan paksuus 8 mm ja juuren pituus 8 cm. Taimettumisen jälkeen optimaalinen lämpösummakertymä syysrapsille on noin 450 astetta. Liian aikaisin kylvettäessä kasvusto rehevöityy ja talvehtiminen on epävarmempaa, koska ravinteet loppuvat kesken.
Etanoiden torjuntaan tulee varautua jokaisena kylvövuonna. Kyntö vähentää etanaongelmia, mutta siitä huolimatta usein torjuntatarvetta on. Nurmen jälkeen etanaongelma on usein suurempi kuin viljan jälkeen.
Syysrypsilajikkeita on tällä hetkellä tarjolla 2 lajiketta: Largo ja Legato, jotka ovat talvenkestävyydeltään hyviä, pitkävartisia, mutta laonkestäviä lajikkeita.
Syysrapsilajikkeita on 6 kpl, ja niistä eniten viljelty on Pioneer Maximus eli PR44D06, joka on puolikääpiö hybridilajike. Tämän lisäksi viljelyssä on DK Imistar CL, puolikääpiö Clearfield hybridilajike, Armstrong, kasvuajaltaan melko aikainen hybridilajike, Thure, puolikääpiö hybridilajike ja PR46W24 hybridilajike. Vectra -hybridilajikkeen viljely on vähenemässä.
Ulkomaisia syysöljykasvilajikkeita testataan ja haetaan koko ajan Suomen oloihin sopivia, talvenkestäviä vaihtoehtoja.
https://boreal.fi/lajike/oljykasvit/
https://www.peltosiemen.fi/oljykasvit/
https://www.tilasiemen.fi/index.php/fi/lajikkeet
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/nina_toukoluoto/peltokasvilajikkeet_2020/9789518082845
Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Lajikkeen äitilinja on koirassteriili eli se ei kykene tuottamaan elinkykyistä siitepölyä. Hybridisiemen syntyy, kun koirassteriilin äitilinjan viereen kylvetään siitepölyä normaalisti tuottava isälinja. Hybridilajikkeen isälinjassa on siitepölytuotannon palauttava geeni, minkä avulla äitilinjasta korjatusta siemensadosta kasvaa normaalisti siitepölyä ja satoa tuottava kasvusto.
Viljelijän tuottama hybridilajikkeen siemensato ei kuitenkaan enää kelpaa kylvösiemeneksi, sillä hybridien jalostusmenetelmästä ja ominaisuuksista johtuen satotaso laskee olennaisesti seuraavassa sukupolvessa. Hybridilajikkeen siementuotantokustannukset ovat tavallista vapaasti pölyttyvää lajiketta korkeammat. Hybridilajikkeen kylvömäärä on kuitenkin alhaisempi, mikä osaltaan alentaa kylvösiemenkustannuksia. Kevätrypsistä ei ole saatavilla hybridilajikkeita.