Kirppoja torjutaan ensi sijassa siementen peittauksella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes myönsi 26.11.2019 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön kevätrypsin ja -rapsin siementen teollisessa peittauksessa keväällä 2020. Peittausaineen teho ei aina riitä kattamaan taimettumisen aikaista suojaa, varsinkin jos taimettuminen on ollut hidasta. Siksi peittauksen tehon kestoa on syytä tarkkailla taimettumisen aikaan.
Kirpat saattavat aiheuttaa purentavioituksillaan kevätöljykasvien taimettumisen aikaan merkittäviä vahinkoja. Tilanne voi kehittyä pahaksi lämpimissä, kirpoille suotuisissa oloissa hyvin nopeasti. Tilannetta tuleekin seurata säännöllisesti, päivittäin taimettumisen aikaan. Kirppavioitus tulee tarkastaa koko pellon alalla – ei ainoastaan pellon reunoista. Tasainen, nopea taimettuminen vähentää kirppojen aiheuttamia vioituksia.
Kirppavioituksen arviointi tehdään kulkemalla pelto esimerkiksi kulmasta kulmaan ja arvioimalla satunnaisesti valituista kasveista syöntivioituksen ankaruutta kasvin sirkkalehdistä. Tulos lasketaan monen kasvin sekä syötyjen että syömättömien sirkkalehtien vioitusprosenttien keskiarvona.
Ruotsissa 15 vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa on päädytty v. 2020 uusiin torjuntakynnysarvoihin. Koetulosten mukaan jokainen prosentti, jonka kirpat syövät sirkkalehtien pinta-alasta, vastaa 19 kilon sadonmenetystä hehtaarilla. Ruotsin öljykasvituotannon nykykustannuksilla ja hinnoilla torjunnan kustannukset tulevat katetuiksi jos 10 % tai enemmän sirkkalehtien pinta-alasta on syöty. Vanha torjuntakynnysarvo oli 30 %.
Rypsin ja rapsin tarkkailu kirppojen varalta on tarpeen päivittäin vähintään viikon ajan taimettumisesta. Torjuntakynnys vähintään 1 kirppa/sirkkataimi tai > 10% lehtialasta syöty. Torjunta päiväsaikaan pyretroideilla, jotka kosketusvaikutteisia.
Kun ensimmäiset rypsit ja rapsit kasvattavat lehtiruusukkeita ja nuppuja, tarkoittaa se rapsikuoriaisen tarkkailun aloittamista. Rapsikuoriaiset voivat olla piilossa ruusukkeen sisällä ja tehdä tuhojaan kehittyviin nuppuihin. Tee siis tarkkailu huolellisesti ja aloita se heti ensimmäisten kukkanuppujen muodostuttua. Torjuntakynnys on 0,5 kuoriaista/kasvi varhaisella nuppuasteella ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista per kasvi.
Torjuntaruiskutusten alkuun ei suositella pyretroideja, vaan torjunta aloitetaan Avaunt-valmisteella. Tämän teho riittää viikoksi. Avaunt tehoaa myös kaalikoihin. Sen jälkeen, mikäli kuoriaisia edelleen esiintyy ja ne ovat aktiivisia, jatka Mospilanilla tai Biscayalla. Biscayan käyttö on sallittu vielä vuonna 2020. Huomioi, että Biscayalla on pohjavesirajoitus. Kaikkia edellä mainittuja aineita saa käyttää vain kerran kasvukaudessa. Niiden vaikutuksesta rapsikuoriaiset lopettavat syönnin heti, mutta kuoriaiset kuolevat vasta muutaman päivän päästä. Huomioi tämä jatkotoimenpiteistä päättäessäsi. Mikäli torjunta vaatii vielä uusimista, ota käyttöön Mavrik (pyretroidi). Mavrik -käsittelyn saa toistaa.
Ota huomioon luontaiset pölyttäjät ruiskutuksia tehdessäsi, ja arvioi tarkkaan torjunnan todellinen tarve ja järkevyys tuholaispaineen ja kasvuston kunnon mukaan. Jo kukinnan aloittanutta kasvustoa ei tule ruiskuttaa.
Rikkakasveja voidaan torjua ennen kylvöä muokkauksella. Myöhästettyä kylvöä voidaan käyttää etenkin lyhyen kasvuajan kevätrypsilajikkeiden rikkakasvien torjuntaan. Menetelmässä aikaisella äestyksellä tuhotaan talvehtineet rikkakasvit ja edistetään kevätitoisten rikkakasvien taimettumista. Viikon-parin päästä tehtävällä kylvömuokkauksella tuhotaan juuri taimettuneet siemenrikkakasvit. Muokkaus samalla lämmittää maata, jolloin kylvetyn rypsin kehitys on nopeaa ja saadaan kilpailuetua rikkakasveja vastaan.
Ennen kuin rypsin tai rapsin kemiallista rikkatorjuntaa tehdään, tulee huolehtia kasvinsuojeluruiskun huolellisesta puhdistuksesta. Rypsi ja rapsi ovat 2-sirkkaisia kasveja ja lähes kaikki viljojen herbisidit ovat rypsille ja rapsille tappavia. Myös läheisten viljapeltojen rikkaruiskutusten tuulikulkeumien estämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Edeltävän vuoden kasvinsuojelussa käytetyt valmisteet tulee huomioida rypsin ja rapsin viljelyssä.
Pahkahomeen esiintyminen vaihtelee vuosittain ja sen kemiallinen torjunta kasvukaudella on mahdollista. Paras teho saadaan, kun torjuntaruiskutus tehdään täyden kukinnan alkuvaiheessa. Pahkahome hyödyntää kukkien siitepölyä ja putoava terälehtiä ravinnonlähteinään ja iskeytyy kasviin yleisimmin lehtihangoista. Myöhemmin kasvukaudella, tuleentumisvaiheessa pahkahomeen esiintymistä voikin tarkkailla kasvustosta avaamalla kasvin varren lehtihangan kohdalta ja katsomalla onko varren sisällä mustia pahkoja. Pahkahome säilyy maassa ja kasvukaudella sen esiintymistä voi havainnoida maasta. Itänyt pahka kasvattaa sienimäisen itiöemän, josta itiöt leviävät kasvustoon ilmavirtausten mukana.
Tautiriskien takia öljykasvit vaativat hyvän viljelykierron ja möhöjuuren yleisyyden takia suositeltava viljelyväli samalla lohkolla on 4–6 vuotta.