Viljelysopimusehdoissa edellytetään, että kylvösiemenenä käytetään virallisesti tarkastettua, sertifioitua, kansallisella lajikelistalla olevaa tai muuta ostajan erikseen kirjallisesti hyväksymää lajiketta.
Markkinoilla olevilla kevätrypsilajikkeilla tuleentumiseen vaaditaan noin 1000 asteen lämpösumma ja rypsilajikkeilla ei ole juurikaan lajikkeiden välisiä kasvuaikaeroja. Käytännössä rypsin viljelyalue ulottuu viljelyvyöhykkeille I-III.
Kevätrapsilajikkeet sen sijaan vaativat tuleentuakseen noin 1100–1200 asteen lämpösumman, mikä rajaa niiden viljelyn viljelyvyöhykkeelle I sekä vyöhykkeen II suotuisiin osiin. Mikäli rapsi ei ehdi täysin tuleentua ennen puintia, kasvaa riski siementen liian korkeisiin lehtivihreäpitoisuuksiin puinnin hetkellä. Korkea lehtivihreäpitoisuus alentaa sadosta saatavaa hintaa. Markkinoilla olevien kevätrapsilajikkeiden välillä on suurempia kasvuaikaeroja kuin rypsilajikkeilla, mikä on hyvä huomioida lajiketta valitessa. Lajikkeen aikaisuudesta on selkeästi etua kevätrapsisadon onnistumisessa.
Satoisuuden lisäksi myös laatutekijöiden vaikutus sadosta saatavaan hintaan on hyvä huomioida lajiketta valitessa. Öljypitoisuus on hinnoitteluperuste ja vaikuttaa sadosta saatavaan myyntituloon.
Kevätrypsilajikkeita on tällä hetkellä aktiivisessa viljelyssä 7 kpl. Niiden välillä ei ole merkittävää eroa kasvuajoissa, vaan ne vaihtelevat 106-108 vrk välillä. Kevätrypsilajikkeista eniten viljelty on tällä hetkellä Synthia, joka on aikainen, synteettinen lajike. Seuraavaksi suosituimpia ovat Cordelia, pitkä, mutta lujakortinen populaatiolajike ja Aurea CL, joka on ainoa Clearfield-rypsilajike.
Kevätrapsilajikkeita on huomattavasti rypsiä enemmän tarjolla, 26 kpl. Näistä iso osa on Clearfield CL-lajikkeita ja hybridilajikkeita. Lajikkeiden kasvuaika vaihtelee 117-123 vrk välillä. Viljellympiä lajikkeita ovat tällä hetkellä Proximo, pitkäkortinen, mutta lujavartinen populaatiolajike ja DK 7130 CL, aikainen Clearfield-lajike.
https://boreal.fi/lajike/oljykasvit/
https://www.peltosiemen.fi/oljykasvit/
https://www.tilasiemen.fi/index.php/fi/lajikkeet
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/nina_toukoluoto/peltokasvilajikkeet_2020/9789518082845
Vapaasti pölyttyvät populaatiorypsi- ja rapsilajikkeet ovat laajasti ja pisimpään Suomessa viljeltyjä öljykasvilajiketyyppejä. Nämä lajikkeet ovat siementuotantolinjoja, jotka on jalostettu risteyttämällä sopivia yksilöitä keskenään ja joita lisäämällä saadaan uutta kylvösiementä. Lajikkeen kasvuston tulee ominaisuuksiltaan olla yhtenäisiä, pysyviä ja muista lajikkeista erottuvia. Suurin osa Suomen rypsilajikkeista on populaatiolajikkeita.
Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Lajikkeen äitilinja on koirassteriili eli se ei kykene tuottamaan elinkykyistä siitepölyä. Hybridisiemen syntyy, kun koirassteriilin äitilinjan viereen kylvetään siitepölyä normaalisti tuottava isälinja. Hybridilajikkeen isälinjassa on siitepölytuotannon palauttava geeni, minkä avulla äitilinjasta korjatusta siemensadosta kasvaa normaalisti siitepölyä ja satoa tuottava kasvusto.
Viljelijän tuottama hybridilajikkeen siemensato ei kuitenkaan enää kelpaa kylvösiemeneksi, sillä hybridien jalostusmenetelmästä ja ominaisuuksista johtuen satotaso laskee olennaisesti seuraavassa sukupolvessa. Hybridilajikkeen siementuotantokustannukset ovat tavallista vapaasti pölyttyvää lajiketta korkeammat. Hybridilajikkeen kylvömäärä on kuitenkin alhaisempi, mikä osaltaan alentaa kylvösiemenkustannuksia. Kevätrypsistä ei ole saatavilla hybridilajikkeita.
Synteettinen lajike syntyy yhdistämällä kaksi tai useampi erillään lisättävä siementuotantolinja siemenseokseksi, josta edelleen tuotetaan synteettisen lajikkeen kylvösiemen. Synteettiseen lajikkeeseen valitaan perimältään erilaiset, hyvät agronomiset ominaisuudet omaavat ja ulkoasultaan riittävän yhtenäiset vanhemmat. Sadontuottokykyä lisäävä heteroosi syntyy eri siementuotantolinjojen välisen risteytymisen tuloksena. Synteettisiä lajikkeita pidetään populaatio- ja hybridilajikkeiden välimuotona. Ensimmäinen synteettinen rypsilajike on tullut Suomen lajikeluetteloon vuonna 2016.
Lähteenä on käytetty osittain vyr.fi -sivuston viljelyopasta.