Muista aina varmistua, että käyttämäsi kasvinsuojeluaineet ja niihin liittyvät ohjeistukset ovat sallittuja ja ajantasalla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin KemiDigi-sivustolta kasvinsuojeluainetietoa pystyy hakemaan mm. valmisteen, tehoaineen, torjuttavan tuholaisen ja viljeltävän kasvin mukaan.
Sivu päivitetty 06/2024
Lähde: ohjeiden pohjana on käytetty RapsiApp-palvelun ohjeistuksia.
Kirppoja torjutaan ensi sijassa siementen peittauksella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes, on myöntänyt poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteen käyttöön kevätrypsin ja -rapsin siementen teollisessa peittauksessa keväällä 2024. Peittausaineen teho ei aina riitä kattamaan taimettumisen aikaista suojaa, varsinkin jos taimettuminen on ollut hidasta. Siksi peittauksen tehon kestoa on syytä tarkkailla taimettumisen aikaan.
Kirpat saattavat aiheuttaa purentavioituksillaan kevätöljykasvien taimettumisen aikaan merkittäviä vahinkoja. Tilanne voi kehittyä pahaksi lämpimissä, kirpoille suotuisissa oloissa hyvin nopeasti. Tilannetta tuleekin seurata säännöllisesti, päivittäin taimettumisen aikaan. Kirppavioitus tulee tarkastaa koko pellon alalla – ei ainoastaan pellon reunoista. Tasainen, nopea taimettuminen vähentää kirppojen aiheuttamia vioituksia.
Kirppavioituksen arviointi tehdään kulkemalla pelto esimerkiksi kulmasta kulmaan ja arvioimalla satunnaisesti valituista kasveista syöntivioituksen ankaruutta kasvin sirkkalehdistä. Tulos lasketaan monen kasvin sekä syötyjen että syömättömien sirkkalehtien vioitusprosenttien keskiarvona.
Rypsin ja rapsin tarkkailu kirppojen varalta on tarpeen päivittäin vähintään viikon ajan taimettumisesta. Torjunta tehdään päiväsaikaan kosketusvaikutteisella pyretroidilla.
Torjuntakynnys
Torjunnan kynnysarvo: 0,5-1 kirppaa/sirkkataimi (tai jos enemmän kuin 10% lehtialasta syöty).
Ensimmäisten kasvulehtien ilmestyttyä kirpat eivät yleensä enää pysty vioittamaan kasveja merkittävästi.
Torjuntaohjeet
Siementen peittaus on tehokkain keino suojautua kirppavahingoilta sirkkalehtiasteella. Mikäli torjuntakynnys ylittyy, voi torjuntaan käyttää pyretroidivalmisteita, esimerkiksi:
Pyri ruiskuttamaan käyttäen mahdollisimman suurta painetta ja vesimäärää. Vettä on suositeltavaa käyttää vähintään 200 l/ha.
Rapsikuoriaista pidetään usein rypsin ja rapsin pahimpana tuholaisena. Se syö öljykasvien kukkanuppuja, vaikuttaen näin kukintaan ja sadontuottoon. Rapsikuoriainen tuottaa vain yhden sukupolven vuodessa ja se talvehtii Suomessa onnistuneesti.
Torjunnan kynnysarvot
Rapsikuoriaisten tarkkailu aloitetaan ruusukevaiheessa ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua.
Aikaisella nuppuasteella torjuntakynnys on 0,5-1 kuoriaista/kasvi.
Kukkavarren pituuskasvun aikana, kun kasvissa on useita nuppuja: 1-2 kuoriaista/kasvi
Ennen kukinnan alkua: 2-3 kuoriaista/kasvi
Torjuntaohjeet
Pyretroideja kestävien rapsikuoriaiskantojen takia rapsikuoriaisten torjunnassa on suositeltavaa käyttää pääratkaisuna Mospilan-valmistetta. Pyretroideille resistenttejä rapsikuoriaiskantoja esiintyy yleisesti alueilla, joilla öljykasvien viljelyä on ollut paljon.
Torjuntaohjelmat
1. ruiskutus Hallmark Zeon 37 ml/ha + kiinnite, esim. Sorrento 0,2 l/ha – suoja-aika 2-5 päivää
2. ruiskutus Mospilan 150-200 g/ha + kiinnite, esim. Sorrento 0,2 l/ha – suoja-aika 7-14 päivää. Mitä suurempia annos, sitä pidempi teho.
3. ruiskutus Mavrik 0,2 l/ha + kiinnite, esim. Sorrento 0,2 l/ha, suojaamaan sivuversojen nuppujen kehittymistä ennen kukintaa
1. ruiskutus Mospilan 150-200 g/ha + kiinnite, esim. Sorrento 0,2 l/ha
2. ruiskutus Mavrik 0,2 l/ha + kiinnite, esim. Sorrento 0,2 l/ha ennen kukintaa
Kiinnitä huomiota vesimäärään, perusruiskulla ruiskutettaessa vesimääräsuositus on 200-300 l/ha varsinkin Hallmark Zeon ja Mavrik-ruiskutuksissa.
Hyvää tietää Mavrikista:
Mikäli torjuntatarve jatkuu, voi kuoriaistorjuntaan käyttää Mavrikia. Se kuuluu pyretroideihin, mutta valmisteen tiedetään tehoavan kuoriaiskantoihin tilanteessa, jossa muuta pyretroidit eivät tehoa johtuen resistenssin muodostumisesta. Mavrik-valmistetta kannattaa käyttää ohjelmien lopussa, koska tällöin resistenttejä kuoriaisia ei ole tai niitä on hyvin todennäköisesti vähemmän johtuen aikaisemmista käsittelyistä valmisteilla, jotka tehoavat resistentteihin kantoihin. Ensimmäisessä ruiskutuksessa Mavrikia ei kannata käyttää, koska tällöin riski resistenttien kuoriaiskantojen muodostumiselle on suuri ja usein tässä vaiheessa halutaan saada pitkäaikaista vaikutusta. Vaikka Mavrik toimii paremmin kuin muut pyretroidit, on sen tehoaika lyhyempi kuin Mospilanilla.
Mavrikia saa käyttää kaksi kertaa kasvukaudessa.
Pyretroidien käyttö
Rapsikuoriaisissa on havaittu laajalti resistenssiongelmia pyretroidivalmisteille, minkä takia pyretroidien teho rapsikuoriaistorjunnassa on laajalti heikko. Pyretroideja (Mavrikia lukuun ottamatta) ei siis suositella käytettäväksi rapsikuoriaisten torjunnassa muutoin kuin tilanteessa, joissa ei resistenssiongelmia ole ilmennyt.
Ota huomioon luontaiset pölyttäjät ruiskutuksia tehdessäsi, ja arvioi tarkkaan torjunnan todellinen tarve ja järkevyys tuholaispaineen ja kasvuston kunnon mukaan. Jo kukinnan aloittanutta kasvustoa ei tule ruiskuttaa.
Kaalikoi aiheuttaa haittaa rypsille/rapsille, kun sen toukat syövät kehittyviä lehtiä. Yleensä kasvustosta havaitsee helpoimmin aikuiset, lentävät yksilöt, mutta torjuntatoimet kohdistetaan toukkiin. Aikuisia kaalikoita ei kannata torjua. Toukkien tekemät vioitukset tunnistaa lehtien syömäjäljistä, ns. ikkunakuvioista. Havainnoinnissa kannattaa tarkkailla myös lehtien alapintoja, joihin aikuiset kaalikoit munivat.
Torjuntakynnys
4-6 toukkaa/kasvi
Torjuntaohjeet
Kaalikoihin tehoavat pyretroidivalmisteet, esimerkiksi:
Ruiskuta suurella vesimäärällä (suositus 300-400 l/ha) ja korkealla paineella, jotta valmiste leviää mahdollisimman hyvin sekä lehtien ylä- että alapinnoille. Sorrento 0,2 l/ha tai Gondor 0,15 l/100l vettä/ha tehostavat torjuntatulosta. Huomioi, että Mospilan EI tehoa kaalikoihin.
Tuholaistorjunta, kun kasvustossa on sekä rapsikuoriaisia että kaalikoita:
1. ruiskutus: Mospilan 200 g/ha + Hallmark Zeon 37 ml/ha + Sorrento 0,2 l/ha vesimäärällä 250-300 l/ha, jos kaalikoin toukkia löytyy 2-3 kpl/kasvi. Samalla kerralla torjutaan rapsikuoriaiset.
2. ruiskutus: Hallmark Zeon 37 ml/ha + Sorrento 0,2 l/ha 4-7 päivän päästä ensimmäisestä ruiskutuksesta, jos kaalikoin toukkia löytyy kasvustosta 2-3 kpl/kasvi.
3. ruiskutus tarvittaessa Mavrik 0,2 l/ha ennen kukintaa, jolloin päätorjuntakohteena ovat rapsikuoriaiset ja samalla saadaan sivuvaikutus kaalikoin toukkiin. Tämä käsittely voi myös olla toinen ruiskutus, jos toista Hallmark-käsittelyä ei ole tehty.
Vaihtoehto Hallmark Zeonille on Karate Zeon.
Rikkakasveja voidaan torjua ennen kylvöä muokkauksella. Myöhästettyä kylvöä voidaan käyttää etenkin lyhyen kasvuajan kevätrypsilajikkeiden rikkakasvien torjuntaan. Menetelmässä aikaisella äestyksellä tuhotaan talvehtineet rikkakasvit ja edistetään kevätitoisten rikkakasvien taimettumista. Viikon-parin päästä tehtävällä kylvömuokkauksella tuhotaan juuri taimettuneet siemenrikkakasvit. Muokkaus samalla lämmittää maata, jolloin kylvetyn rypsin kehitys on nopeaa ja saadaan kilpailuetua rikkakasveja vastaan.
Ennen kuin rypsin tai rapsin kemiallista rikkatorjuntaa tehdään, tulee huolehtia kasvinsuojeluruiskun huolellisesta puhdistuksesta. Rypsi ja rapsi ovat 2-sirkkaisia kasveja ja lähes kaikki viljojen herbisidit ovat rypsille ja rapsille tappavia. Myös läheisten viljapeltojen rikkaruiskutusten tuulikulkeumien estämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Edeltävän vuoden kasvinsuojelussa käytetyt valmisteet tulee huomioida rypsin ja rapsin viljelyssä.
Pahkahomeen esiintyminen vaihtelee vuosittain ja sen kemiallinen torjunta kasvukaudella on mahdollista. Paras teho saadaan, kun torjuntaruiskutus tehdään täyden kukinnan alkuvaiheessa. Pahkahome hyödyntää kukkien siitepölyä ja putoava terälehtiä ravinnonlähteinään ja iskeytyy kasviin yleisimmin lehtihangoista. Myöhemmin kasvukaudella, tuleentumisvaiheessa pahkahomeen esiintymistä voikin tarkkailla kasvustosta avaamalla kasvin varren lehtihangan kohdalta ja katsomalla onko varren sisällä mustia pahkoja. Pahkahome säilyy maassa ja kasvukaudella sen esiintymistä voi havainnoida maasta. Itänyt pahka kasvattaa sienimäisen itiöemän, josta itiöt leviävät kasvustoon ilmavirtausten mukana.
Tautiriskien takia öljykasvit vaativat hyvän viljelykierron ja möhöjuuren yleisyyden takia suositeltava viljelyväli samalla lohkolla on 4–6 vuotta.