Lajikekokeita toteutettiin kaistakokeina peltomittakaavassa ja ruutukokeina virallisten lajikekokeiden tapaan RypsiRapsi-foorumin ja Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen (VARPSI) -hankeen toimesta kasvukaudella 2025. Tulokset kertovat syysöljykasvien potentiaalista nostaa Suomen öljykasviomavaraisuutta ja kasviproteiinituotantoa.

Lajikekaistakokeiden satotasot vaihtelivat 4,4-6,9 tn/ha välillä. Syysrapsin lisäksi myös syysrypsillä päästiin kaistakokeella ennätystulokseen, liki 4 tn/ha satoon. Syysöljykasvien viljelyn lisäämisen suurin potentiaali Suomessa on talvenkestävyyden takia syysrypsillä, jonka vuoksi tulos on erityisen kannustava. Lajikekaistakokeet toteutettiin peltomittakaavan kokeina viljelijä Risto Tupin normaalin viljelyn yhteydessä Kokemäellä. Käytännön syistä satotasojen määritysala vaihteli 28:sta aarista puoleen hehtaariin.

Lajikekaistakokeiden tulokset ovat linjassa VARPSI-hankkeen ruutumittakaavan kokeiden kanssa, jotka toteutti Nylands Svenska Lantbrukssällskap Inkoossa ja Yrjö Ehrnrooth Mikkelissä. Inkoon kokeissa lajikkeiden satotasot vaihtelivat 5,8-7,6 tn/ha välillä. Mikkeli on syysrapsin menestymisen kannalta äärirajoilla, mutta sielläkin satotasot ylsivät 3,3-3,9 tn/ha. Inkoon kokeet toteutettiin virallisten lajikekokeiden tapaan. Lajikkeet olivat kaista- ja ruutukokeissa osittain samat, yhteensä eri lajikkeita testattiin 22 kpl.

Valtavien siemensatojen lisäksi myös öljysadot olivat vuoden 2025 lajikekokeissa poikkeuksellisen korkeita. Kaistakokeilla keskimääräinen öljypitoisuus oli 42,6 % ja Inkoon ruutukokeissa 43,5 %. Suurin öljypitoisuus saatiin lajikekaistakokeelta puolikääpiölajikkeelta: 45,1 %. Öljy oli myös laadultaan hyvää, valkuaispitoisuudet pääosin 17-18 % luokkaa ja lehtivihreäpitoisuudet matalia. Kaistakokeiden sadoista määritettyjen vapaiden rasvahappojen (FFA) pitoisuus oli kirkkaasti alle tavoitearvon, ollen 0,3 %. Mikkelin kokeiden öljypitoisuustulokset selviävät myöhemmin. Öljyn määrä ja laatu vaikuttavat sadosta maksettavaan hintaan, joten öljysadon seuranta on tärkeää.

Lajikekokeiden satotasotulosten merkittävyydestä kertoo sekin, että syysrapsin maailmanennätyssato on 7,52 tn/ha. Tulos on tältä vuodelta briteistä. Satotulosten vertailua ei voi tehdä suoraan, sillä esimerkiksi korjuualat eivät ole keskenään verrannollisia. Huomionarvoista kuitenkin on, että syysrapsilla päästiin Suomessa tänä vuonna normaalein viljelytoimenpiteiden lähelle maailmanluokan satotuloksia. Esimerkiksi viljoilla vastaavaan tulokseen ei ole Suomessa päästy pelto- eikä ruutumittakaavassa.

Suomen keskisato syysrapsilla on 1,5 ja syysrypsillä 1,1 tn/ha luokkaa. Kauden 2024-2025 satotulokset näyttivät syysöljykasvien valtavan potentiaalin, mutta yli 5 tn/ha sadot eivät todennäköisesti yleisty Suomessa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tästä huolimatta jo keskisadon nostaminen yli 2 tn/ha tason olisi merkittävä parannus Suomen öljykasviomavaraisuudelle. Rypsin ja rapsin viljely vaativat suunnitelmallisuutta ja viljoihin nähden suurempaa työpanosta. Niillä voidaan kuitenkin monipuolistaa viljelykiertoja ja parantaa viljelyn riskinhallintaa. Esimerkiksi tämän vuoden kylmä ja sateinen kevät oli monelle viljelykasville vaikea, mutta syysöljykasvit menestyivät näissä oloissa erinomaisesti.


Kuva 1. Mikkelin lajikekaistakokeiden tuloksia


Kuva 2. Inkoon lajikekaistakokeiden tuloksia


Kuva 3 & 4. Kokemäen lajikekaistakokeiden tuloksia

Jutun on kirjoittanut RypsiRapsi-foorumin ja Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen vetäjä Johanna Pihala, Pyhäjärvi-instituutti, 2.12.2025.

Takaisin