Tuholaiset voivat ilmaantua ja lisääntyä kasvustoissa lämpimällä säällä erittäin nopeasti. Tuhohyönteisiä liikkuu kasvustoissa pitkin syksyä, etenkin jos lämpimät säät jatkuvat pitkään, ja tuholaismäärät alkavat tyypillisesti vähetä vasta lokakuun alussa. Säännöllinen tarkkailu on siksi tarpeen, jotta haitallisilta tuhoilta vältytään ja varmistetaan taimien hyvä kunto talvehtimista ajatellen. Kelta-ansat tai keltamaljat helpottavat tuholaisseurantaa, sillä keltainen väri houkuttelee useita öljykasvien tuholaisia, kuten kirppoja, rapsipistiäisiä, kaalikoita ja kärsäkkäitä. Syyskuussa vakavat tuholaisongelmat alkavat kuitenkin olla jo harvinaisia, ja elokuussa riski on isompi.
Rapsipistiäisen toukat
Viime vuosina erityisesti rapsipistiäisen kesän toinen sukupolvi on ollut vitsaus taimettuvissa syysrypsi- ja rapsikasvustoissa. Usein rapsipistiäisen riski on suurin aikaisissa kylvöksissä, mutta esiintymät voivat olla hyvin paikallisia.
Aikuinen rapsipistiäinen on 1 cm:n pituinen oranssi kärpänen, jolla on mustat vinoneliöt niskassa. Se lentää aktiivisesti aurinkoisina ja lämpiminä päivinä ja munii nuoriin kasveihin. Toukat kehittyvät viikossa. Alussa ne ovat pieniä, harmaan vihertäviä toukkia lehtien alapinnoilla ja vaikeita havaita. Kasvaessaan ne muuttuvat tummiksi, selväksi havaittaviksi toukiksi, jotka syövät ahnaasti lehtiä. Jos toukkia on paljon, voivat ne kaluta öljykasvien taimet rangoiksi parissa päivässä. Tuhoja esiintyy usein laikuittain, vain osalla peltoa.
Kasvit ovat herkkiä rapsipistiäistoukan vioitukselle etenkin aikaisessa kehitysvaiheessa, kun ensimmäinen kasvulehti kehittyy. Myöhemmissä kasvuvaiheissa kasvit voivat palautua syöntivioituksista ja kasvattaa uusia lehtiä. Jos kasvustoissa näkee lentelevän runsaasti aikuisia pistiäisiä, toukkia ilmaantuu ja tilanne näyttää uhkaavalta, on hyvä harkita torjuntaa. Torjunta kohdistetaan toukkiin ja suuntaa antava torjuntakynnys on yksi toukka taimea kohden. Torjunnasta ei ole vakiintunutta suositusta ja ainoa juuri rapsipistiäisen torjuntaan hyväksytty valmiste on Cyperkill 500 EC. Jos lohkolla on muita tuholaisia, kuten kirppoja tai rapsikärsäkkäitä, on mahdollista käyttää myös muita valmisteita, kuten Mavrik ja Nexide CS. Torjunnat on hyvä keskittää samaan käsittelyyn, jotta vältetään haittavaikutukset hyötyeliöihin.
Suomessa on tältä syksyltä tehty yksittäisiä havaintoja rapsipistiäisistä. Syysrypsi näyttää olevan houkuttelevampi pistiäistoukille kuin syysrapsi. Ruotsissa on tehty rapsipistäisestä runsaasti havaintoja Uppsalan korkeudella.
Kuva 1. Rapsipistiäisen toukka ja syöntivioitusta. Kuvaaja: InnoKas-hanke.
Kuva 2. Aikuinen rapsipistiäinen. Kuvaaja: InnoKas-hanke.
Kirpat
Syysöljykasvilohkoille voi tulla kirppojen kesän toisen sukupolven yksilöitä, jos syksy on lämmin pitkään ja kuiva. Kirppoja voi olla paljon erityisesti, jos uusi perustettu syysöljykasvilohko sijaitsee kevätöljykasvilohkon vieressä. Kirpat aiheuttavat kuitenkin harvoin merkittäviä syöntivioituksia syksyllä.
Rapsikärsäkkäät ja kaalikoin toukat ovat satunnaisia tuholaisia syksyllä syysöljykasvustoissa, ja aiheuttavat lähinnä lehtiin syöntivioituksia, joiden merkitys jää usein vähäiseksi.
Etanat
Etanat ovat suuri riski syysöljykasveille niiden taimettumisvaiheessa. Rautafosfaattirakeiden levittäminen kylvön yhteydessä, etenkin pellon reunoille, onkin monilla rutiinitoimenpide etanatuhojen varalta. Etanariski on suurin, jos syysöljykasvi perustetaan nurmen jälkeen muokkaamattomaan maahan. Kyntö pitää etanariskiä aisoissa, samoin kuin hienoksi muokattu maa. Tarkkailua varten kannattaa lohkon reunoille asettaa märkä säkki tai lauta, jonka alle lesettä. Rautafosfaattikäsittely voidaan uusia tarpeen mukaan painottuen lohkon reunoille.
Hirvieläimet ja linnut
Peurat, kauriit ja hirvet sekä valkoposkihanhet ja joutsenet ovat lisääntyvä vitsaus ja ne voivat syödä syysöljykasvien taimia ennen lumen tuloa, varsinkin jos pellot sijaitsevat niiden kulku- tai muuttoreittien varsilla. Niiden torjumiseksi ei ole juurikaan tehokkaita keinoja. Hirvieläimille on kokeiltu Trico-karkoitetta vaihtelevin tuloksin, ja se vaatii usein uusintakäsittelyjä. Syysrypsin perustaminen edellisen viljan sänkeen saattaa myös hillitä ja häiritä syöntiä eikä rypsillä riski kasvupisteen nousemiseksi liian ylös sängen takia ole suuri.
Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria, 3.9.2025.