Mitä paremmassa kasvussa syysöljykasvit ovat, sitä paremmin ne todennäköisesti myös talvehtivat.
Syysöljykasvien viljely on viime vuosina lisääntynyt niistä saatujen hyvien kokemusten myötä. Syysrypsi ja -rapsi ovat niiden kevätmuotoja satoisampia, minkä lisäksi viljelyyn kannustaa mm. syysöljykasvien vähäinen tuholaispaine. Talvituhoja esiintyy kuitenkin edelleen huomattavan usein, mikä hidastaa viljelyinnon kasvua. Miten talvituhojen todennäköisyyttä voisi ennakoida ja kuinka talvehtimista voisi parantaa? Yksi tapa on tarkastella lämpösumman kertymää tilastotasolla.
Kuva 1. Keskimääräinen syksyn lämpösumma Suomessa 2011-2025. Lähde: Laura Reuna, Pyhäjärvi-instituutti.
Ilmatieteen laitos ylläpitää ClimGrid-aineistoa, joka on koko Suomen kattava 10 km × 10 km hilamuotoinen ilmastoaineisto. Aineistossa jokaiselle ruudulle on valmiiksi laskettu päivittäinen keskilämpötila havaintoasemien tietojen ja interpoloinnin perusteella. Tämän aineiston pohjalta voidaan laskea lämpösummakertymiä ja muodostaa niistä keskiarvoja esimerkiksi viimeisen 15:n vuoden ajalta. Näin tarkasteltuna lämpösummaa kertyy 1.8-31.10. välillä vähintään 450 astetta aina Joensuu-Oulu -linjalla saakka.
Kuva 2. Syksyn lämpösumma elo-lokakuu vuosina 2011-2025. Lähde: Laura Reuna, Pyhäjärvi-instituutti.
Aineiston vuosikohtaisessa tarkastelussa on helppo havaita vuoden 2024 suosiollisuus: syksy oli pitkä ja lämmin, ja vuonna 2025 korjattiin ennätyssatoja. Samoin aineistosta erottuvat heikkosatoisia vuosia edeltäneet syksyt 2021 ja 2022.
Kuva 3. Keskimääräinen syksyn lämpösumma Suomessa vuosina 1996-2005 ja 2016-2025. Lähde: Laura Reuna, Pyhäjärvi-instituutti.
Elokuun alusta lasketun lämpösumman perusteella syysöljykasvien menestyminen on todennäköistä Suomessa varsin laajalla alueella. Lämpösumman kertyminen kuitenkin vähenee elokuun edetessä rajusti: kuun puolivälissä kylvetyille syysöljykasveille lämpösummaa ehtii kertyä riittävästi vain rannikkoseuduilla. Vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua ja joinakin syksyinä todella myöhäänkin kylvetyille kasvustoille kertyy lämpösummaa riittävästi.
Kuva 4. Keskimääräinen lämpösumma elokuun edetessä vuosina 2011-2025. Lähde: Laura Reuna, Pyhäjärvi-instituutti.
Lämpösumma pitää siis pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin, eli kylvö on tehtävä ajoissa. Tämän lisäksi veden ja ravinteiden saannin on tuettava riittävää kasvua. Ilmaston muuttuessa syksyn kasvuolosuhteet muuttuvat monilta osin öljykasveja suosiviksi, mutta talvien vähälumisuus haastaa viljelyä, jos pakkaselta suojaavaa lunta ei ole. Paras lääke epävarmuuksiin on joka tapauksessa sama: elinvoimainen kasvusto syksyllä.
Tutustu tarkemmin aineiston tuottamiseen ja laskentaan: Keskimääräinen syksyn lämpösumma Suomessa, Laura Reuna (PDF)