Rapsikuoriaisten torjunta on haastavaa, sillä kasvinsuojeluainevalikoima on kaventunut paitsi lainsäädännön, myös pyretroideille resistenttien rapsikuoriaiskantojen takia. Luonnonvarakeskuksen Jarmo Ketola kertoi Öljykasviseminaarissa 2024 resistenttien kantojen voivan olla hyvinkin paikallisia, ja jopa samalla peltolohkolla voi toisella laidalla olla kuoriaisia, joihin pyretroidit vielä tehoavat ja toisen laidan kuoriaiskantaan ei. Pyretroideja kestävien kuoriaisten paikalliset/kannalliset erot antavat helposti vääristyneen kuvan ko. kasvinsuojeluaineiden vaikutuksen kokonaistehosta. Tällöin ei välttämättä osata välttää tehoa menettäneiden aineiden käyttöä, mikä ajan myötä johtaa resistenttien kuoriaiskantojen lisääntymiseen entisestään.
Torjunta-aineiden käyttösuosituksissa ja luvissa muutoksia – ole tarkkana!
Vuosina 2009-2020 tehdyissä rapsikuoriaisten pyretroidiresistenssitutkimuksissa testiaineena käytettiin syhalotriiniä, joka on hyvin lähellä esim. Karate Zeonin ja Hallmark Zeonin tehoainetta, lambda-syhalotriiniä. Tutkimusten kahtena viimeisenä vuotena tutkituissa rapsikuoriaiskannoissa ei ollut yhtään sellaista kantaa, joka olisi ollut syhalotriinille herkkä. Ketolan mukaan myös tau-fluvalinaattivalmisteiden (esim. Mavrik) tehossa on havaittu alenemista, mutta rapsikuoriaiskantojen paikallisesta kestävyydestä tau-fluvalinaattia vastaan ei ole kuitenkaan tietoa, koska varsinaisia resistenssitestejä sille ei ole tehty.
Rapsikuoriaisten torjuntaa ei tule perustaa pelkästään pyretroideihin, ja niiden käyttö tulee tehdä harkiten. Mikäli alueella on havaittu pyretroideja kestäviä kuoriaiskantoja, ei lambda-syhalotriini-valmisteita kannata käyttää lainkaan. Karate Zeonin ja Hallmark Zeonin osalta kannattaa myös huomioida, että niiden myynti päättyy 30.9.2024 ja käyttö 30.9.2025. Sama koskee myös Maatilan Syhalotriini 2 -valmistetta. Lue lisää Tukesin tiedotteesta: https://tukes.fi/-/kolmen-lambda-syhalotriinia-sisaltavan-valmisteen-myynti-varastointi-ja-kaytto-paattyy
Rapsikuoriaisten torjuntaohjelmien suositellaan nojaavan asetamipridi-valmisteisiin, esim. Mospilaniin, joka on eri tehoryhmää, kuin pyretroidit. Torjuntaohjelmaesimerkki löytyy täältä: https://rypsirapsi.fi/oljykasvien-viljely/kevatoljykasvit/kasvinsuojelu/. Kasvinsuojeluaineiden tehon alenemiseen liittyvien riskien takia rapsikuoriaisten torjunnassa tulisi silti kiinnittää enemmän huomiota keinoihin, jotka perustuvat esimerkiksi tuhohyönteisten luontaisiin vihollisiin ja kasvien omaan kykyyn vastustaa kasvintuhoojia.
Luonto on raaka myös rapsikuoriaiselle: loisinta voi vähentää kantoja merkittävästi
Rapsikuoriaisia, niiden määrän kasvua ja kasvuun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu meillä ja maailmalla. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Heikki Hokkasen mukaan rapsikuoriaisten määrään voidaan vaikuttaa edistämällä loispistiäisten menestymistä öljykasvien viljelykierrossa. Loispistiäisiä vähentäviä toimenpiteitä pellolla ovat maanmuokkaus ja pistiäisiin vaikuttavien kasvinsuojeluaineiden käyttö. Hokkasen mukaan loispistiäisten määrä kasvaa ja rapsikuoriaisten vähenee, kun edellä mainittuja viljelytoimenpiteitä on viljelykierrossa mahdollisimman vähän. Tähän lähtökohtaan on perustunut myös Luonnonvarakeskuksen kolmevuotinen tutkimushanke, josta on juuri julkaistu loppuraportti: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/555065. Tutkimuksessa on seurattu useita eri muokkaus- ja kasvinsuojeluyhdistelmiä ja niiden vaikutusta rapsikuoriaisia tuhoaviin loispistiäisiin.
Matias Rönnqvist puolestaan nosti maaliskuisessa Öljykasviseminaarin esityksessään esille ruotsalaisen Christer Nilssonin tutkimukset, joiden mukaan loispistiäiset voivat parhaimmillaan tuhota rapsikuoriaiskannasta jopa 75 %. Hokkasen tutkimusten mukaan otollisissa olosuhteissa, eli mm. loispistiäiskannan ollessa suuri, rapsikuoriaisista voi talvehtimisen aikana kuolla jopa 97 %. Rönnqvist kuitenkin muistuttaa, että kuoriaisten suuresta kuolleisuudesta huolimatta niistä on mahdotonta päästä kokonaan eroon, ja muutamakin prosentti elossa olevia kuoriaisia tarkoittaa tuhansia kuoriaisyksilöitä. Selvää kuitenkin on, että petohyönteisten kautta voidaan merkittävästi vaikuttaa rapsikuoriaisten määriin.
Tue rapsikuoriaisten luontaisten vihollisten elinolosuhteita
Rapsikuoriaisten torjunta ei pääty vielä öljykasvikasvuston puinnin jälkeenkään: se, mitä pellolla tapahtuu sadonkorjuun päätyttyä, vaikuttaa seuraavien vuosien tuhohyönteispaineeseen paitsi ko. lohkolla, myös naapurilohkoilla. Rönnqvist painottikin seminaariesityksessään pidättäytymään viljakasvustojen pyretroidiruiskutuksista, mikäli lohkolla on edellisenä vuotena viljelty öljykasveja. Rapsikuoriaisia tuhoavat loispistiäiset ovat erittäin herkkiä pyretroideille, ja niiden käyttö vähentää näiden hyötyhyönteisten määrää. Tämä puolestaan vaikuttaa lähialueilla olevien öljykasvilohkojen rapsikuoriaisesiintymiin, kun luontaisia vihollisia on vähän.
Rönnqvist kiteytti rapsikuoriaisten hallinnan seuraaviin ohjeisiin:
- Lohkovalinnan optimointi (kasvuolosuhteet ja sijainti ed. vuosien öljykasvilohkoihin nähden)
- Kylvötiheys (riittävän tiheä ja elinvoimainen kasvusto kestää kasvintuhoojapainetta paremmin)
- Rapsikuoriaisten määrän tarkkailu ja vertaaminen torjuntakynnyksiin
- Torjuntaruiskutuksien oikeat ajoitukset
- Torjunta-ainevalinta (vältä pyretroideja)
- Lohkon osittainen torjunta (lohkon reunojen käsittely voi riittää)
- Ei maanmuokkausta heti öljykasvien jälkeen (muokkaus hävittää hyödyllisiä petohyönteisiä)
- Torjunta-ainevalinta viljoilla (vältä pyretroideja öljykasvia seuraavana vuotena)
- Mikäli mahdollista, harkitse syysmuotoista öljykasvia (niille rapsikuoriaiset ovat yleensä pienempi ongelma, kuin kevätmuotoisille)
Apua biologisista torjunta-aineista?
Kasvinsuojeluainevalikoimassa tapahtuu muutoksia tiuhaan tahtiin. Syystä tai toisesta käytöstä poistuvalle aineelle on harvoin korvaajaa tiedossa ja kasvintuhoojien torjunnassa ollaan tavallaan koko ajan takamatkalla. Tilanne on viljelylle haastava, mutta valopilkkujakin on näköpiirissä. Esimerkiksi viime vuonna testeihin Suomessa otettu biologinen valmiste rapsikuoriaisten torjuntaan näyttäisi alustavien tietojen mukaan olevan hyvinkin lupaava. Bayerin ja Bernerin yhteistyönä toteuttamat kokeet ko. valmisteella jatkuvat kuluvana kesänä, ja osana koekokonaisuutta toteutetaan myös rapsikuoriaisten resistenssitutkimuksia eri aineille. Resistenssitutkimuksissa ovat mukana myös RypsiRapsi-foorumi ja VARPSI-hanke.
Rapsikuoriaisten torjunnan kehittämisen kannalta myönteistä on ollut myös viime vuosien hankerahoitukset kokonaisuuksille, joissa esimerkiksi testataan viljelymenetelmiin liittyviä keinoja parantaa rypsin/rapsin rapsikuoriaistoleranssia. Rapsikuoriaisten torjumiseksi ei tällä hetkellä ole näköpiirissä yhtä 100 % toimivaa tapaa, vaan torjuntaa tullaan tekemään useamman viljelyteknisen keinon ja/tai kasvinsuojeluaineen yhdistelmänä. Tämän takia jokainen hieman eri tulokulmasta lähtöisin oleva idea torjunnan kehittämiseksi on tervetullut.