Tutkija Benjamin Fuchs Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä puhui RypsiRapsi-foorumin järjestämässä Öljykasviseminaarissa 21. maaliskuuta 2024 biologisista torjunta-aineista ja tutkimuksestaan The role of fungi for oilseed crop resistance, joka on osa EcoStack-projektia. Turun yliopiston tutkimusryhmä keskittyi tutkimuksessaan erityisesti endofyytti-mikrobien hyödyntämiseen kasvinsuojelussa.

Tutkimuksessa kohteena oli entomopatogeeninen Beauveria bassiana -sieni. Entomopatogeenisia sieniä löytyy luonnostaan maaperästä ja ne aiheuttavat erilaisia tauteja hyönteisille. Entomopatogeeniset sienet voivat myös kasvaa endofyytteinä kasvien sisällä. Tutkimuksessa selvitettiin säilyttääkö B. bassiana patogeenisuutensa kasvaessaan endofyyttinä rapsin sisällä ja olisiko sillä vaikutusta kirppoja (Phyllotreta spp.) vastaan.

”On tunnistettu, että ainakin 16 tautia ja 37 hyönteislajia vaikuttavat öljykasvien tuotantoon. Vaihtoehtoja kasvinsuojeluun tarvitaan, koska kasvinsuojeluaineita koskeva lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti”, Fuchs kertoi. Hän näkee, että toimiva kasvinsuojelu on usean tekijän summa. Monipuolinen viljelykierto, maaperän terveys, kasvinjalostus, biodiversiteetin lisääminen ja biologiset torjuntakeinot ovat tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat kasvien terveyteen.

B. bassianaa esiintyy maaperässä luonnostaan pieninä pitoisuuksina. Isompina pitoisuuksina se aiheuttaa hyönteisille tappavaa muskardiinitautia. B. bassianasta on jo olemassa ruiskutettava versio, mutta sen ongelmaksi on osoittautunut vaikutusaika. Ruiskutettava tuote kestää huonosti uv-säteilyä ja sadetta. Ongelmana on myös, että sieni ei ole valikoiva, vaan myös hyötyhyönteiset voivat altistua sienen aiheuttamalle taudille. Ruiskutettava valmiste ei ole hyväksytty Suomessa.

Fuchsin ja hänen tutkimusryhmänsä lähestymistapa oli ruiskutettavaan valmisteeseen verrattuna toisenlainen. Istuttamalla sieni jo siemeneen vältyttäisiin uv-säteilyn ja sateen aiheuttamilta ongelmilta, sekä ruiskutuksesta syntyviltä kustannuksilta. Ajatuksena oli, että B. bassiana eläisi endofyyttinä kasvin solujen välissä. ”Endofyyttinä biologinen torjunta olisi jatkuvasti aktiivista ja syödessään kasvia hyönteiset saisivat tartunnan”, Fuchs visioi.

Tutkimuksessa selvitettiin neljän eri B. bassiana isolaatin endofyyttistä soveltuvuutta. Rapsin (Cleopatra) siemenet inokuloitiin B. bassianaa sisältävässä liuoksessa kahden ja kuuden tunnin ajan. Selvitettiin, onko eri inokulaatio-ajoilla vaikutusta rapsin kasvuun, hormonien tuotantoon ja metabolaattien muodostumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko inokulaatiolla vaikutusta taimettumiseen ja syntyykö rapsille resistenttisiä ominaisuuksia kirppoja vastaan. Neljästä B. bassiana isolaatista yksi oli kaupallinen valmiste, ja loput kolme olivat luonnossa esiintyviä linjoja. Ainoastaan kaupallinen valmiste onnistuttiin istuttamaan rapsin siemeneen. DNA-testillä pystyttiin todentamaan, että 30 % käsitellyistä kasveista sisälsi B. bassianan.

Ruutumittakaavan peltokokeessa ei havaittu negatiivista, eikä positiivista vaikutusta taimettumiseen tai rapsin kasvuun. Ei myöskään havaittu, että sientä sisältävillä kasveilla olisi ollut vaikutusta kirppojen vioituksiin. ”Vaikka tutkimus ei tarjonnut suoraa ratkaisua öljykasvien kirppaongelmiin, niin lupaavia tuloksia saatiin silti”, Fuchs huomautti. Tutkimuksessa nimittäin havaittiin, että endofyyttinä B. bassiana lisäsi sellaisten yhdisteiden tuotantoa rapsissa, joita se hyödyntää puolustautuessaan kasvintuhoojia vastaan. B. bassianalla voikin tätä kautta olla positiivinen vaikutus myös kasvitautien torjunnassa. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää ja todennäköisesti puhutaan useista vuosista ennen kuin tutkimuksessa esiteltyjä metodeja tullaan näkemään viljelijöiden käytössä.

Fuchs korosti, että biologiset torjuntamenetelmät, kuten entomopatogeeniset sienet ovat vain osa tulevaisuuden kasvinsuojelua. Perusasiat, kuten maan kasvukunnosta huolehtiminen ja monipuolinen viljelykierto parantavat kasvien terveyttä ja lisäävät maan mikrobitoimintaa. ”Yhteistyötä tarvitaan lisää ja mielenkiintoisilla hankeajatuksilla voi matalalla kynnyksellä lähestyä myös Turun yliopistoa”, Fuchs kannusti.