Ruotsista kantautui iloisia uutisia marraskuun puolivälissä, kun Rapsmästaren 2024-satokisassa kolmannelle sijalle ylsi tänä vuonna Team Finland! Kisassa oli kaiken kaikkiaan 38 joukkuetta ja Team Finlandin sijoitus ratkesi hulppealla 7053 kg/ha sadolla! Voittajajoukkueen sato ylsi yli 8000 kg/ha.
Satokisan ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneissa joukkueissa käytettiin lajikkeina KWS:n Helypseä, siemenmäärien ollessa 40 ja 45 kpl/neliö. Kolmanneksi sijoittuneen Team Finlandin lajikkeena oli Rapoolin Janosh ja siemenmäärä 71 kpl/neliö. Kylvön yhteydessä Team Finlandin strategiana oli antaa typpeä 77 kg/ha, kun kisan 1. ja 2. tulleet joukkueet käyttivät typpeä kylvön yhteydessä 48 ja 45 kg/ha, tehden myöhemmin typen lisälannoituksia. Pääset tutustumaan satokisan viljelytoimenpiteisiin tarkemmin Sveriges Frö och Oljeväxtodlare, SFO:n sivuilta: https://sfo.se/oljevaxter/rapsmastaren2024/ (toimenpidetaulukko sivun lopussa).
Naapurimaidemme satotasot herättävät usein kysymyksen, miksi öljykasvisadot jäävät Suomessa esim. Ruotsia ja Viroa pienemmiksi. Satokisojen osalta on hyvä muistaa, että niiden tulokset ovat oma lukunsa, eivätkä välttämättä anna todellista kuvaa maan keskisadoista. Erilaisia tilastoja tarkastellessa kannattaa puolestaan olla tarkkana, mitä kasveja tilasto itseasiassa käsittelee. Muualla Euroopassa viljellään yleisimmin syysrapsia, minkä viljely on Suomessa vielä verrattain vähäistä. Syysrapsin satopotentiaali on yleensä selvästi suurempi, kuin Suomessa yleisimmin viljeltävien kevätrypsin ja -rapsin. Tämän takia tulisi aina tarkistaa, käsitteleekö tilasto samaa kasvia vai verrataanko siinä itseasiassa kahta (tai perätä neljää) eri kasvia toisiinsa: Suomen rypsi-/rapsisadon kokonaismäärissä painottuu kevätmuotoisten osuus, mikä ei ole välttämättä verrannollinen muiden maiden kokonaissatojen tilastoihin, jotka puolestaan painottuvat syysrapsiin.
Totta kuitenkin on, että Suomen satotasot jäävät viljelyssä naapurimaitamme pienemmiksi – kuten jää valtaosalla muillakin viljelykasveilla. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tilanteelle pitäisi tehdä jotain. Tietysti pitää! Yhdeksi syyksi mataliin satoihin esitetään usein lajike-eroja, minkä takia monet ovat kiinnostuneita esimerkiksi Ruotsissa käytetyistä lajikkeista. Aiemmin mainittu SFO on tehnyt Ruotsissa paljon lajikekokeita ja se on ulottanut koetoimintaansa Suomeenkin. Täällä näitä kokeita toteuttaa Nylands Svenska Lantbrukssällskapet ja kokeissa on mukana monia Ruotsissa käytössä olevia lajikkeita. Pääset tutustumaan SFO:n kokeiden tuloksiin heidän nettisivuiltaan tästä: https://sfo.se/oljevaxter/forsok/. Ruotsin osalta tuloksia tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota, missä päin Ruotsia koe on tehty, sillä esim. aivan eteläisimmät osat Ruotsia eroavat kasvuoloiltaan Suomesta selvästi, eikä tulokset ole siksi sellaisenaan tänne sovellettavissa.
Suomen virallisessa lajikeluettelossa on tällä hetkellä vain kaksi syysrapsilajiketta, joiden molempien markkinointi on päättymässä. Tästä huolimatta Suomessa käytetään viljelyssä selvästi enemmän eri lajikkeita ja viljelijät tekevät lajikevalinnan monesti jonkin muun, kuin virallisen lajikeluettelon pohjalta. Tämä selviää Ruokaviraston saamista tukihakemuksista koostetuista lajikelistoista. Niiden mukaan viljellyin syysrapsilajike Suomessa oli vuonna 2023-2024 PX 128 (30 % syysrapsin pinta-alasta). Listassa on myös kuusi muuta lajiketta, mutta huomion arvoisinta on, että niputettuina on sellaisia lajikkeita/pinta-aloja, joiden määrä on jäänyt pieneksi, eikä niitä voida tietosuojan takia esittää tarkemmin. Nämä luvut pitävät sisällään todennäköisesti jopa kymmenittäin eri lajikkeita. Pääset tutustumaan viralliseen lajikeluetteloon ja sen kriteereihin Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/Lajikkeet-ja-alkuperaiskasvit/kasvilajikeluettelo/. Viljeltyihin lajikkeisiin eli tukihakemusten pohjalta koottuun lajikelistaan voi puolestaan tutustua VYR:n julkaisemassa uutisessa: https://vyr.fi/2024/07/31/suosituimmat-lajikkeet-pitavat-pintansa/.
Rypsin ja rapsin viljelyn kehittämisessä kyllä tunnistetaan parempaan lajikevalintaan liittyvä tarve ja potentiaali. Koetoimintaa tehdään usean eri tahon toimesta ja RypsiRapsi-foorumillakin on esim. syysrapsin lajikekokeita meneillään noin kahdellakymmenellä eri lajikkeella (mukana myös Rapsmästaren-kisan voittanut Helypse). Koetoimintaa tarvitaan kuitenkin vielä lisää, uusilla lajikkeilla, eri puolille Suomea, erilaisille maalajeille, ja niin edelleen. Tähän tarvitaan hyvin monitahoista yhteistyötä, jotta siemeniä ylipäätään saadaan Suomeen ja niiden koeviljely toteutettua tarkoituksenmukaisesti ja tulokset hyödynnettyä mahdollisimman laajasti.