Taudinaiheuttaja saa kasvin tuottamaan ylenmäärin kasvuhormoneja, jolloin juurisolut alkavat paisua holtittomasti ja muodostavat juuriin paisumia. Juurten paisumat mätänevät syyskesän kuluessa, joten möhöjuuren tarkkailu kannattaa tehdä nyt elokuun aikana. Myöhemmin tunnistaminen on haastavaa.

Nosta lohkolta tasaisin välein ylös kasveja ja katso, löytyykö juurista paisumia. Tarkista varsinkin sellaisten kasvupaikkojen tilanne, joissa kasveissa näkyy lakastumisen merkkejä. Mikäli möhöjuurta löytyy enemmän kuin 1/20 kasvista, tulee ristikukkaisten viljelystä ko. lohkolla pitää taukoa vähintään 10 vuotta. Rypsin ja rapsin viljelyssä suositeltu viljelykierto on joka tapauksessa 5-6 vuotta, vaikka lohkolta ei tarkkailussa löytyisi möhöjuurta. Tutkimusten mukaan möhöjuurta löytyy lähes kaikilta pelloilta, joten pitkällä viljelykierrolla vähennetään tautipaineen kasvamista.

Kuva 1: Möhöjuuri ylempänä, normaali juuri alempana.

Kuva 2: Möhöjuuren vuoksi käpristyneitä palkoja.

Lisätietoja Luonnonvarakeskuksen sivuilta: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kasvinterveys/lajikortit/kasvitaudit/mohojuuri

Suomessa tehdään parhaillaan öljykasvien tautikartoitusta TURIKKA-hankkeen toimesta ja tavoitteena on saada ajantasainen kuva möhöjuurenkin esiintyvyydestä. Viljelijöiden on mahdollista ilmoittaa omia lohkojaan mukaan kartoituksiin ja saada samalla tietoa myös mahdollisten muiden kasvintuhoojien esiintymisestä kasvustossa. Täytä ilmoittautumislomake: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/5d6307d4-6aee-4453-8c8e-1099a1431636