Uudet rikkakasvit, pantaheinä ja rikkakananhirssi, kannattaa opetella tunnistamaan, jotta näiden torjuminen onnistuisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kyseiset rikat kuuluvat maailman hankalimpiin rikkakasveihin ja ne ovat todellinen riski myös Suomessa. Luonnonvarakeskuksen Pentti Ruuttunen kertoi, että paras pantaheinän ja rikkakananhirssin torjuntakeino on pellon pitäminen kasvipeitteisenä ja kynnön tai suorakylvön käyttäminen. Torjunta-aineiden hyödyt ovat rajalliset ja pienten esiintymien hävittämiseen varmin keino on kitkentä.
Ohjeita rikkakananhirssin ja pantaheinän tunnistamiseen löytyy verkosta runsaasti, esimerkiksi Ruokaviraston blogikirjoitus ja tunnistusvinkit löytyvät tästä: https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/ruokaviraston-blogi/blogitekstit/kananhirssi-ja-pantaheina-yleistyvat-rikkakasveina/
Vuoden 2023 kesällä ja syksyllä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa testattiin useammalla kasvilla robottikylvöä ja -harausta Farmdroid-peltorobotilla. Robotilla kylvettiin onnistuneesti syysrapsia, minkä lisäksi myös rapsin robottiharaus sujui hyvin, joskin muutakin kasvinsuojelua jouduttiin käyttämään. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen Sami Talolan mukaan syksyllä eniten kasvimassaa oli 25 cm rivivälillä ja 14 cm:n siemenvälillä kylvetyissä kasvustoissa. Toisaalta pisin juuri oli 50 cm rivivälillä ja 7 cm:n siemenvälillä kylvetyissä kasvustoissa. Rapsikokeen tarkkailu jatkuu tulevana kasvukautena, toivottavasti kasvustot selviävät talvesta hyvin. Voit lukea lisää Farmdroidista esim. täältä: https://www.tts.fi/uutiset/peltorobotiikka-on-lahitulevaisuutta/
Maatalouden digitalisaatio tarjoaa viljelijöille koko ajan enemmän työkaluja oman työn seurantaan ja tiedon tehokkaaseen tallentamiseen ja hyödyntämiseen. Bayer Crop Sciencen Minni Tarkkanen esitteli Kasvinsuojelupäivässä Fieldview -sovellusta, jolla voidaan esimerkiksi seurata erilaisten kasvinsuojelustrategioiden toimivuutta kasvustossa. Paikkatietoon perustuva sovellus kerää datan pellolla tehdyistä toimenpiteistä ja yhdistää sen satotietoihin. Sovellusta voi käyttää myös esimerkiksi lajikevertailuun.
Luonnonvarakeskuksen Eija Huusela-Veistola kertoi LukeKasKas-työkalusta, joka on selainpohjainen palvelu kasvintuhoojahavaintojen keräämiseen ja tarkasteluun. Kansalaishavaintoihin perustuvat kasvintuhoojatiedot auttavat kasvinsuojelun ennakoinnissa. Palvelun käyttäjämäärä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, mikä parantaa sen tarjoaman tiedon tarkkuutta ja monipuolisuutta huimasti. Voit lukea LukeKasKas-työkalusta lisää täältä: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kasvinterveys/lukekaskas
Ruokaviraston Jaana Laurila kertoi kylvösiemenen laadusta tulevalle kasvukaudelle. 12.1.-30.6. aikana Suomessa myytävän sertifioidun siemen itävyysvaatimuksia on EU:n poikkeusluvalla alennettu useilla kasveilla. Rypsillä itävyyden on poikkeusluvan mukaan oltava vähintään 70 %. Laurila suositteli myös hyödyntämään Ruokaviraston avointa dataa itävyystietojen seuraamiseen, tietokanta löytyy täältä: https://avointieto.ruokavirasto.fi/ .
Kasvinsuojelupäivässä oli myös varattu oma osio yritysten tuote-esittelyille ja sellaiset kuultiin Corteva Agriscience Finlandilta, Nordisk Alkal Finlandilta ja Syngenta Nordics A/S:lta. Varsinaisia kasvinsuojeluaineuutuuksia ei tulevalle kasvukaudelle juurikaan ole luvassa, Nordisk Alkalin Erik Lindroos kertoi Lantmännenin valikoimiin tulevasta uudesta tautiaineesta, Artina EC:tä, joka sopii kuivamädän, pahkahomeen ja laikkutaudin torjuntaan rypsillä ja rapsilla. Cortevalla ja Syngentalla uutuudet löytyvät tänä vuonna biostimulanttien puolelta, ja niiden käytöstä rypsille ja rapsille kannattaa tiedustella lisää valmistajalta tai jälleenmyyjältä. Sekä Cortevan Päivi Peltovuori että Syngentan Antti Jaakkola korostivat, että stimulanttien käytön pitää olla oikea-aikaista (kasvuolosuhteet, kasvuston kunto), jotta stimulantit toimivat halutulla tavalla.