Huhtikuun lämpimät säät herättivät tuholaiset tavallista aiemmin ja rapsikuoriaisia on jo havaittu syysöljykasvien kehittyvissä nupuissa lehtiruusukkeen suojassa, vaikka säätyyppi onkin nyt viileä ja sateinen.

Yöpakkaset ovat todennäköisesti jonkun verran verottaneet tuholaisten määrää, mutta tarkkailu on silti tarpeen. Syysöljykasveilla rapsikuoriaisen torjunta on harvemmin tarpeen, mutta näyttää siltä, että alueilla, missä syysöljykasveja on viljelty viime vuosina laajemmin, tuholaispopulaatio on valikoitunut ja kehittyy normaalia aiemmin. Tällaisilla alueilla torjunta voi olla tarpeen, mutta muutoin rapsikuoriaisen torjuntaa syysöljykasveilla ei ole välttämätön, koska syysrypsi ja -rapsi kehittyvät nopeasti kukkaan ennen kuin kuoriaispopulaatio ehtii vahvistua haitalliselle tasolle.

Rapsikuoriaisen torjuntakynnys on varhaisessa nuppuvaiheessa 1 kpl per kasvi, nuppuasteella 2–3 kpl per kasvi. Torjuntaan ei suositella pyretroideja, varsinkin jos alueella tiedetään, että rapsikuoriaispopulaatiossa on kehittynyt resistenssiä eli kestävyyttä pyretroideja kohtaan. Suomessa tehdyt uusimmat tutkimukset osoittavat, että resistenttien populaatioiden määrä on vähentynyt. Sen tähden voidaan varovaisesti suositella ensimmäiseen ruiskutukseen Nexideä, Decistä, Mavrikia tai Karate/Hallmark Zeonia, (Karate/Hallmark Zeonia voi vielä käyttää tämän kesän, jos sitä on omassa varastossa jäljellä). Torjunnassa tulee käyttää suositeltuja käyttömääriä - niitä ei ole syytä alittaa eikä ylittää - sekä runsasta vesimäärää. Myös kiinnitteen käyttö on suositeltavaa. Torjunnan jälkeen on hyvä tarkkailla tehoja. Aine on tehonnut, mikäli kuoriaisen liikkuminen on selvästi hidastunut. Tarkkailua helpottaa, kun kuoriaisia ravistelee kämmenelle.

Mikäli rapsikuoriaisia on ensimmäisen ruiskutuksen jälkeen edelleen paljon tai jo ensimmäisellä havaintokerralla paljon, kannattaa käyttää Mospilania. Se on eri vaikutustavan aine kuin pyretroidit, mikä vähentää resistenssin syntymisen riskiä. Mospilan on kohtalaisen tehokas valmiste, jota voi käyttää vain kerran kasvukaudessa. Jos ensimmäisellä ruiskutuskerralla käytetään Mospilania, voi seuraavan ruiskutuksen tehdä, mikäli kuoriaisia on vielä paljon, Mavrikilla, joka on luontaisia vihollisia herkemmin säästävä valmiste. Mavrikin varoaika on 60 vuorokautta, mikä tulee huomioida valmisteen käytössä.

Rapsikuoriaisen torjunta tehdään aikaisella nuppuasteella, eikä torjuntaa saa tehdä enää kasvin alkaessa kukinnan. Tällöin kasvustoissa alkaa esiintyä jo pölyttäjiä ja luontaisia vihollisia, joille tuholaistorjunta on turmiollinen, ja silloin torjunnasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Samat torjuntaohjeet koskevat myös kevätrapsia ja -rypsiä, joilla rapsikuoriaisen riski ja siten torjuntatarve on selvästi syysöljykasveja isompi pahoina tuholaisvuosina. Vielä ei osata sanoa, onko tästä vuodesta tulossa paha tuholaisvuosi.

Syysöljykasvien tuholaistorjuntaan voidaan yhdistää lehtilannoitus, jos kasvustot ovat vahvoja ja satopotentiaalia löytyy. Jos syysöljykasvien kevätlannoitus on jaettu, lisälannoitus tehdään noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä lannoituksesta, kun öljykasvit ovat ruusukevaiheessa. Nyt on saatu hyvin sateita, joten lannoituksen ravinteet tulevat hyvin käyttöön. Boorin saanti kannattaa turvata booripitoisella lehtilannoitteella. Boori vaikuttaa edullisesti kukintaan.

Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria, 2.5.2025.

Takaisin