Rapsikuoriaiset voivat etenkin lämpimässä säässä aiheuttaa nopeasti tuhoa suojassa lehtiruusukkeen sisällä. Rapsikuoriaisen torjunnan teho on parempi aikaisessa vaiheessa kuin juuri ennen kukintaa. Tällä hetkellä näyttää, että rapsikuoriaispaine on edellisvuosia pienempi, mutta alueelliset erot voivat olla isoja.

Rapsikuoriaisen kemialliseen torjuntaan on käytännössä käytettävissä vain kaksi valmistetta: Mospilan ja Mavrik. Torjuntakynnystä määriteltäessä rapsikuoriaisia kannattaa laskea eri puolilta lohkoa useammista rapsi- tai rypsiyksilöistä. Rapsikuoriaiset ilmaantuvat ensin pellon reunoille, eivätkä välttämättä siirry keskemmälle peltoa. Siksi tarkkailu kannattaa aloittaa pellon reunoilta. Usein saattaa riittää pelkkä pellon reuna-alueiden torjuntakäsittely.

Rapsikuoriaisen torjuntakynnys on

• aikaisessa nuppuvaiheessa 1 kuoriainen per kasvi
• myöhemmin nuppuasteella 2–3 kuoriaista per kasvi

Torjuntasuosituksena on ensin Mospilan 0,15–0,2 kg/ha, jonka jälkeen, jos kuoriaispaine jatkuu, Mavrik 0,2 l kerran tai kovassa kuoriaispaineessa kaksi kertaa. Mospilania saa käyttää vain kerran kasvukaudessa. Rapsikuoriainen lopettaa syömisen välittömästi torjunta-aineelle altistumisen jälkeen, mutta voi säilyä elinkykyisinä jonkin aikaa ruiskutuksesta. Se ei kuitenkaan enää pysty vioittamaan kasveja ja kuolee 1–3 vuorokauden kuluessa. Kukinnan alkaessa ei tule enää tehdä torjuntoja.

Rapsikuoriaisen torjuntaan ei suositella pyretroideja. Se lisää turhaan resistenssiriskiä, vaikka viimeaikaisissa seurannoissa resistenssi lambda-syhalotriiniä vastaan on vähentynyt Suomessa. Jos kasvustoissa on kaalikoin tai rapsipistiäisen toukkia, Mavrik on perusteltua olla ensin torjuntaohjelmassa.

Ruotsissa torjuntasuositus alkaa Mavrikilla niin, että ensimmäinen käsittely on Mavrik 0,2 l/ha ja jos on tarvetta jatkokäsittelyyn, tehdään se Mospilanilla 0,2 kg/ha tai Carnadinella 0,25 l/ha, (Carnadine on Ruotsissa hyväksytty, Mospilanin kanssa samaan ryhmään kuuluva valmiste). Hyvin voimakkaassa kuoriaispaineessa voidaan tehdä vielä kerran käsittely Mavrikilla 0,2 l/ha.

Rapsikuoriaiset muodostavat melko helposti kestävyyttä pyretroidien tehoaineita (lambda-syhalotriini ym.) vastaan. Tau-fluvalinaatti (Mavrik) on ollut rapsikuoriaisten torjunnassa vielä kohtalaisen tehokas esimerkiksi Tanskan ja Etelä-Ruotsin seurannoissa. Samoin asetamipridi (Mospilan) on edelleen kohtalaisen tehokas rapsikuoriaisia vastaan.

Kestävyyden eli resistenssin estäminen on rapsikuoriaistorjunnan tärkeä ohjenuora. Koska valmisteita ja näin ollen eri vaikutustapoja on vain vähän käytössä rapsikuoriaisen torjuntaan, on suuri riski, että kuoriaiset alkavat kehittää kestävyyttä näitä aineita vastaan. Kuoriaisten torjunta-ainekestävyyden vähentämiseksi on tärkeä, ettei tehdä tarpeettomia käsittelyitä ilman, että torjuntakynnys on ylitetty, ja että vaihdellaan eri vaikutustavan aineita eri ruiskutuskerroilla.

Ruotsissa on tuotu voimakkaasti esille, että syys- ja kevätöljykasvien viljely samalla alueella lisää kuoriaispainetta ja samalla myös resistenssiriskiä, koska kuoriaiset siirtyvät syysöljykasveilta kevätöljykasveille. Tällöin kuoriaiset voivat saada useamman käsittelyn kasvukauden aikana, jolloin on riski, että populaatiosta alkaa valikoitua torjunta-aineita kestäviä yksilöitä, jotka runsastuvat seuraavina vuosina.

Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria, 11.6.2025.