Pahkahome vioittaa öljykasvien vartta ja estää veden ja ravinteiden kulun kehittyviin lituihin aiheuttaen näin satotappioita.

Pahkahomeen riski on suuri, kun kukintaa edeltävän kolmen viikon jakson aikana on satanut vähintään 30 mm. Tämä riskitekijä täyttyy nyt jokaisella alueella. Riittävä kosteus maassa mahdollistaa pahkahomeen pahkojen itämisen ja itiöiden tuotannon. Viileähkö sää voi tosin hillitä itiöiden muodostumista. Tartuntaan suosiollisin on noin 20 asteen lämpötila ja kostean sään jatkuminen kukinnan aikaan. Torjunnan muita kriteereitä ovat rehevät kasvustot, mikä myös täyttyy lähes jokaisella rapsi- tai rypsilohkolla. Kolmas kriteeri on se, onko pahkahometta esiintynyt aiemmin edellisen 10 vuoden aikana tai onko viljelykierrossa ollut muita pahkahomeen isäntäkasveja rypsin ja rapsin lisäksi, kuten hernettä, härkäpapua, kuminaa, öljyhamppua, kaalikasveja tai perunaa. Myös ristikukkaiset rikkakasvit voivat ylläpitää tautia pellossa. Nämä riskitekijät täytyy jokaisen tilan arvioida erikseen lohkokohtaisesti.

Pahkahomeen torjunta ajoittuu täyskukinnan aikaan, kun ensimmäiset terälehdet alkavat tippua. Tämä on keskeinen pahkahomeen tartunnan aika, koska pahkahomesieni käyttää pudonneita terälehtiä ja siitepölyä ravinnon lähteenä infektoidessaan kasvia. Tartunta tapahtuu useimmiten varren ja sivuhaaran tai lehtihangan kohdasta, jonne terälehdet jäävät lakastumaan ja näin muodostaa otollisen reitin pahkahomeen tartunnalle.

RypsiRapsi-hankkeen öljykasviviljelyn menestysreseptit -selvityksen (PDF) mukaan pahkahometta torjutaan kevätrypsistä ja -rapsista melko säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat sille suotuisat. Pahkahomeen torjunta on koettu tärkeäksi sadon varmistamisen kannalta, olosuhteista riippumatta, vaikka se tallaakin kasvustoa. Tehoaineena on useimmalla ollut käytössä Juventus 90 tai se seoksena toisen tehoaineen kanssa, esimerkiksi Amistar, ja ruiskutus on tehty isolla vesimäärällä. Juventuksella on myös korrensäädevaikutusta ja sen toimivuuteen ovat viljelijät olleet tyytyväisiä em. raportin mukaan. Käytettävissä on myös liuta muita valmisteita, kuten Efilor, Folicur Expert, Patel, Pictor Active, Proline, Propulse ja Prosaro. Nyt suuren pahkahomeriskin takia suositellaan käytettäväksi annoshaarukan isointa määrää.

On pahkahomeen torjunta sitten tehty tai ei, on hyvä tarkistaa pahkahometilanne myöhemmin kasvukaudella. Tällöin tuleentuvan kasvuston varsia avataan sivuhaaran tai lehtihangan kohdalta, ja katsotaan, löytyykö varren sisältä mustia, sisältä valkoisia pahkoja. Tätä tietoa voi sitten käyttää hyväksi seuraavien vuosien viljelykiertoa ja pahkahomeen riskiä arvioitaessa.

Katso myös 21.5.2025 tiedotteemme pahkahomeen riskistä syysöljykasveilla.

Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria, 1.7.2025.