Tehtyä suunnitelma ei kannata väkisin noudattaa, vaan on hyvä reagoida olosuhteiden mukaan. Kevätrapsin kylvöaika on pitkän kasvuajan takia kriittinen, kun taas kevätrypsin kylvöaika on joustavampi aina kesäkuun alkuun asti. Kevätrapsi tulisi kylvää ensimmäisten joukossa toukokuun alussa, kuitenkin viimeistään toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla. Tärkeä on lisäksi varmistaa siemenen itäminen ja taimettuminen, pelkkä kylvö ei riitä. Nyt sateiden myötä maan kosteustila on hyvä ja kylvösyvyys voi olla matalammasta päästä, mikä nopeuttaa taimettumista. Kevätrapsilajikkeiden keskimääräiset kasvuajat ovat huomattavasti kevätviljoja pidemmät, noin 117–122 vrk, kun viljoilla ne ovat lajista riippuen 80–105 vrk. Kevätrypsilajikkeiden kasvuajat ovat 107–109 vrk eli myöhäisimpien kevätvehnien luokkaa. Kevätrapsia on kylvöennusteiden mukaan tulossa viljelyyn selvästi vähemmän (ennuste 8 000 ha) kuin kevätrypsiä, jonka viljelykiinnostus on taas selvästi lisääntynyt (ennuste 42 000 ha).
Mitä sitten on tehtävissä, jos kevätrapsin kylvöaika meni ohitse? Kevätrypsiä ehtii vielä kylvää, mutta haasteena on toki se, onko kylvösiementä enää saatavissa. Vaihtoehtona on valmistella lohkot syysöljykasvien kylvöön. Tällöin lohkolle tulisi kylvää sellaista kasvia, joka ehtii alta pois viimeistään heinäkuun lopulla. Tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vihantaherne ja -härkäpapu, jotka murskataan maahan, mutta jotka ehtivät kuitenkin sitoa typpeä syysöljykasvin käytettäväksi, tai maanparannus- ja saneerauskasveista ei-ristikukkaiset vaihtoehdot (kasvuaikavaatimus 2 kk). Yksi vaihtoehto on kylvää syysrypsi suojaviljaan, esimerkiksi ohran aluskasviksi, eli menetelmä, joka on kokeilussa parhaillaan VARPSI-hankkeessa (huom! toimii vain syysrypsillä: https://www.agrimedia.fi/uusi-mahdollisuus-syysrypsille-mikko-kaase-testaa-syysrypsin-kylvoa-suojaviljaan-gpsn-avulla/). Vaihtoehtona on myös − hätäisten korvaavien satokasviratkaisujen sijaan − koko viljelykiertoa hyödyttävä ratkaisu eli viherlannoitusnurmien tai luonnonhoitopeltojen perustaminen, ja jättää öljykasvien ja muiden satokasvien siemenet odottamaan seuraavalle vuodelle.
Entä kannattaako perustaa houkutuskaista öljykasvien tuholaishaasteita helpottamaan? Houkutuskaista on toiminut parhaiten matalassa tuholaispaineessa ja erityisesti kirppatuhoja vastaan. Houkutuskaista toimii kuitenkin myös tuholaispaineen, esim. rapsikuoriaispaineen ennustajana ja auttaa torjuntaan varautumisessa. Käytännössä matalassa tuholaispaineessa saattaa riittää pelkkä houkutuskasvikaistalle tehty torjunta. Kevätrapsilla toimivin houkutuskaista on kylvää kylvökoneen leveydeltä lohkon ympärille kevätrypsiä. Kevätrypsi kehittyy rapsia nopeammin ja houkuttaa tuholaisia tehokkaammin. Kevätrypsillä houkutuskaistana toimii parhaiten myös kevätrypsi. Kevätrypsillä tulisi kuitenkin houkutuskaista kylvää pääkasvustoa viikkoa paria aiemmin, jotta se ehtii kehityksessä edelle ja siitä on hyötyä houkutuskaistana.
Houkutuskaistan lisäksi on kokeiltu myös kevätrypsin kylvämistä kevätrapsin sekaan. Tämä menetelmä on siis käytettävissä vain kevätrapsille. Kokeiluissa on havaittu, että rypsi houkuttaa kirppoja selvästi enemmän ja kevätrapsi säästyy. Vastaavaa on nähty myös rapsikuoriaisen osalta, mutta kovassa tuholaispaineessa tämä vaikutus ei ole ollut kuitenkaan riittävä.
Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria.