Tämä tieto on tärkeää viljelykiertojen suunnittelussa: miten turvallisesti ristikukkaisten kasvien tai pahkahomeen isäntäkasvien viljelyä voidaan jatkaa lohkolla.

Yksi merkki taudeista on yksittäisten kasviyksilöiden ja tietyn alueen tuleentuminen muuta kasvustoa aiemmin. Tämä näkyy harmaina, vaalentuneina kasveina. Näistä kohdista kannattaa nostaa muutamia kasveja maasta ylös ja tutkia juuristoa tarkemmin. Möhöjuuri aiheuttaa nimensä mukaisesti epämuodostumia (möhöjä) juuriin ja estää siten nestevirtauksien kulkemisen. Pahkahometta taas tarkkaillaan sivuhaarojen kohdista (kts. heinäkuun tiedote https://rypsirapsi.fi/ajankohtaiset/ajankohtaista-pahkahomeen-riski/).

Kuva 1. Möhöjuuren oireet

Kuva 2 ja 3. Pahkahomeen oireet

Mikäli lohkolla todetaan möhöjuurta, tulee ristikukkaisten kasvien viljelyssä pitää ainakin 6–7 vuotta väliä, ja huolehtia myös ristikukkaisten rikkakasvien torjunnasta. Jos kasvustoissa on pahkahometta, viljelykierrossa tulisi pitää 4–5 vuotta väliä kaikkien pahkahomeen isäntäkasvien viljelyssä. Näitä ovat ristikukkaisten kasvien lisäksi kumina, hamppu, peruna, herne, härkäpapu, apila ja sinimailanen.

Kevätöljykasvien juuria havainnoidessa on myös hyvä kiinnittää huomiota juurten kasvutapaan. Kasvaako juuri suoraan vai tekeekö se mutkia? Mikäli juuren kasvussa on mutkia, osoittaa se, että maassa on tiivistymisongelmia.

Kuva 4. Rypsin juuren tunkeutuminen erilaisiin maihin

Samalla kasvustoista on hyvä arvioida myös rikkatorjunnan tehoja, mitä rikkoja on jäänyt riesaksi ja miten niiden torjuntaan on syytä varautua ensi vuonna.

Ajankohtaistiedotteen on kirjoittanut Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen eli VARPSI-hankkeen toimenpiteenä Sari Peltonen, ProAgria, 20.8.2025.